Yrittäjyyden haasteet ja hiusmuotoilija hakusessa..

Jälleen kerran on koittanut aika, kun lisävoimia tarvitaan. Siksi tein nyt ratkaisun, jota olen pantannut jo kauan. Jotenkin en ole halunnut irroittaa otetta, mutta nyt sen myönsin itselleni. Nyt on aika.

Itselläni Cimen omistajana työt lisääntyvät koko ajan, mutta enemmän tämän toimistopöydän ääressä. Jotta jaksaisin olla kunniallinen asiakaspalvelija, on minun vähennettävä omia työtuntejani liikkeessämme. Edelleen lupaan palvella kauniisti nykyiset asiakkaani, mutta vähän tiiviimmin.

Nettisivuiltamme http://www.cime.fi/info/ajankohtaista.html voi lukaista millaista persoonaa, hiusmuotoilijaa haemme! Saa kertoa eteenpäin!

Yrittäjyydessä on monenlaisia haasteita, mutta yhtä paljon on niitä ilon ja onnistumisen hetkiä. Positiivisen ajattelun omaavana henkilönä ne haasteet, jotka muuttuvat helposti negatiiviseksi stressiksi, eivät ole saaneet kunnolla otettaan. Joten nyt, kun olen täysissä sielun ja ruumiin voimissa ajattelin noudattaa saatuja oppeja; jaa työ taakkaasi.

Moni on sanonut tämän, että anna muille ja jaa töitäsi. Se ei vaan ole niin helppoa. Kun sinulla on idea tai toteutettava asia, on se nopeampaa tehdä itse kuin jakaa ohjeet muille. Ja joskus pienyrittäjällä ei ole varaa palkata toista henkilöä tekemään tai ei ole aikaa etsiä tekijää. Siksi hyvät suhteet yrityksen ympärillä oleviin ihmisiin / yhteistyökumppaneihin ovat niin kullan arvoisia. Kiitos kuuluu esimerkiksi Semiolle, Winhairille, Yrityskummeille, Nordic Fire Safelle, Varman Pertille, Miraculokselle ja Label.m Tuukalle.

Sen opin jo kauan sitten, että kirjoitan tehtävät työt listalle, jotta ne eivät vie tilaa pääkopassa silloin, kun yrität saada unen päästä kiinni. Se on nautinnollista yliviivata työlistalta tehty työ pois! Ah, se helpotuksen tunne, kun vaikka saat jonkin "virastokökkölomakkeen" pois päiväjärjestyksestä ja pääset tekemään jotain luovempaa ja kivempaa! Tälläkin hetkellä minulla jumittaa yksi reklamaatio, joka olisi pitänyt tehdä jo kuukausia sitten, mutta se on niin kurjaa hommaa valittaa, joten en sitten ole sitä tehnyt. Joka kerta se reklamaatio kummittelee, kun toimistopäivää aloittelen. Josko nyt lupaan hoitaa sen ensi viikolla?

Työnarkomaaniuden myönsin itselleni viime kesänä. Nautin töiden tekemisestä ja aikaansaannoksista, mutta kröhm.. nyt on sunnuntai ja aamulla suunnittelin kuntoilu / sohvapäivää. Noh, viisi tuntia tuli töitä tehtyä. Onneksi täällä kotona on muutama, joka alkaa huomautella asiasta.. Tässä niiden kolmen kuva, jotka alkavat töniä ja nuolla varpaista :D

Edessä Aicha (Zahran äiti), keskellä Zahra ja takana Didi (Zahran isä)

Aicha täyttää pian 5 vuotta, Didi on reilu 2 vuotta ja Zahra täyttää vuoden tässä kuussa!

Taidanpa lopetella tähän, hyvä flown aikaan. Pian tulisi syyllisyys, kun nämä hännän heiluttajat kaipaavat huomiota. Mukavaa sunnuntai iltaa!
-Vilma