Maskeerauksen SM-Kisat 21.10.2012 (1.sija)


Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa SM-kisoihin. Useamman vuoden olen siitä haaveillut, mutta tähän asti epäonnistumisen pelko on vienyt voiton. Viime vuonna kisoja seuratessani katsomon puolelta tein itselleni (ja Suomen maskeeraajat Ry:n puheenjohtajalle..) lupauksen - ensi vuonna!

Kilpailuaiheet julkisetettiin jo hyvissä ajoin viime keväänä, ammattilaissarjassa se olisi CSI. Aihe sinänsä ei antanut minulle kovin suuria riemuntunteita, mutta ystäväni Elinan lupauduttua minulle malliksi ilmoittauduin kilpailuun, olinhan lupaukseni tehnyt. Mietin aihetta enemmän tai vähemmän useamman kuukauden, kunnes sain ajatuksen klovinista.

Kun hahmo oli selvillä, oli helppo rakentaa tarina sen ympärille ja linkittää se CSI-teemaan. Haasteena oli vielä se, että suunnittelin työni TV-tuotantoon, joka on maskeerauksen haastavimpia osa-alueita. Käytännön harjoitukset aloitimme hyvissä ajoin, ensimmäiset kerrat työstin hahmoa ilman tarkkaa suunnitelmaa, lähinnä kokeillen erilaisten tekniikoiden toimivuutta. Pikkuhiljaa palaset alkoivat loksahtamaan paikoilleen ja kokonaisuus hahmottua. Tosin täytyy myöntää, että vielä edellisenä yönä ennen kisoja päädyin tekemään melko suuria muutoksia..



Yllä pari kuvaa harjoituksista. En voi olla kylliksi kiitollinen Elinan kärsivällisyydestä - harjoituskertoja tuli yhteensä kuusi, sen lisäksi sata puhelua, tuhat tekstiviestiä, vaatteiden sovitusta, materiaaliostoksilla juoksemista ja tietysti pitkä kisapäivä.

Tuntuu, että kaksi viikkoa elin jonkinmoisessa "horroksessa". Ajatuksissa ei ollut mikään muu kuin kilpailut - ensimmäisenä kun heräsin, ajattelin kisoja, koko päivän mietin kisoja ja illalla kun menin nukkumaan ajattelin kisoja ja öisin heräilin vähän väliä ajattelemaan kisoja. Olen huomannut, etten pysty suunnittelemaan töitäni kovin paljoa aikaisemmin ennen H-hetkeä, ideani syntyvät usein viime tipassa. Tässä työssä esim. ajatus kaljun "kohottamisesta" ja pään avaamisesta syntyi siten, että noin viisi yötä ennen kilpailuja heräsin keskellä yötä tuohon ajatukseen. Kävin vielä kirjoittamassa tuon ajatuksen ylös paperille, ettei se yön aikana pääsisi hukkumaan unimaailmaan.

Kilpailupäivää edeltävänä päivänä minulla oli melko paljon vielä valmisteltavaa, lähinnä askartelua. Elina tuli meille yöksi ja yömyöhään väsäsimme klovnin vaatteita, rusettia, kenkiä.. Lisäksi tein työsuunnitelman vasta yöllä.
Työsuunnitelman - niin sanotun lay outin - tuli olla mukana kilpailutilanteessa. Siinä tulee olla suunnitelma työstä, hahmokuvaus sekä työvaiheet. Tämä on tärkeä työväline tuomareille, etenkin kun oma hahmoni on varmasti hankala liittää aiheeseen tuntematta tarinaa sen taustalla.

Itse kisa-aamuna heräsimme hyvissä ajoin ja todella hyvin mielin. Kotona tein sallitut esivalmistelut, eli kiinnitimme kaljun ja laitoimme piilolinssit. Puolenpäivän aikaan taksi vei meidät kisapaikalle messukeskukseen. Valmisteluaikaa meillä oli tunti, jonka aikana asustin hahmon, valmistin sormien lisäosat sekä kiinnitin varpaankynsiä. Heti kilpailupaikalle päästyämme jännitys laukesi ja oloni oli melko rauhallinen. Lisäfiilistä ammensin siitä, että oma kisapaikkani oli aivan yleisön edessä.

Itse kisa meni kaikin puolin nappiin, aikataulu piti ja sain kaiken valmiiksi, mitä pitikin. Tuomaroinnin jälkeen oli mallien esittely lavalla ja tulosten julkistaminen. Elinan kanssa olimme etukäteen sopineet, kuinka hänen tulee roolissaan esiintyä  - hän oli siinä loistava ja sai eläytymisestään kiitosta myös tuomareilta.

Lisäksi kiitosta tuomareilta sai työsuunnitelmamme, tarina, sekä luovuus. Olen kaikenkaikkiaan tyytyväinen työhöni, hyväksyn muutamat tekniikkavirheet mitä minulle tuli. Tunnen tehneeni työni hyvin silloin, kun jälkeen päin minulle tulee olo, etten olisi tehnyt mitään toisin. Eli jos jotakin tehdään, niin tehdään se kunnolla:)

Kuvia kilpailusta voit käydä katsomassa alla olevasta linkistä:
Kuvia SM-kisoista

Mukavaa viikkoa kaikille!
Emma
www.emmarasanen.com

Tarkastelemassa Lontoon hiusmuotia

7.10.12 Lähdimme porukalla katsastamaan 2012/13 hiustrendejä Tony&Guy:n joka vuotuiseen näytökseen. Näytös on yksi suurimmista hiusalan tapahtumista maailmassa, joka järjestetään Lontoossa Battersea Power Stationilla. Seuraamassa huikeaa näytöstä oli muistaakseni vajaa 4000 kampaajaa ympäri maailman. Näytös kesti reilun tunnin, jonka aikana leikkaus- ja väritrendit, kampaukset sekä avantgarden näimme kokonaisvaltaisasti. Tunnelma oli katossa jo alussa, kun Professor Green aloitti esityksellään show. 

Makeaa mielestäni oli hienojen hiusten lisäksi, että näytöksessä oli huomiotu myös muut aistit. Musiikki esitti tärkeää roolia jokaisessa osiossa sekä avantgardessa satoi "lunta", "ruusun terälehtiä" sekä tuoksui ruusulta! Se oli loppu huipennus näytökselle, kun ruusun tuoksu laskeutui katsomoon.

Matkassa oli mukana  Cimen kampaajista vasemmalta alkaen Marja, Hanna, Saija (ex-cimeläinen), Tanja, Vilma sekä Henna.

 

Pitkissä hiuksissa nähtiin paljon luonnollista kiharaa ja erilaisia lettejä. Sanoisin, että pehmeää ja naisellista!

Tässä muutama kuva vaikuttuttavasta avantgarde osuudesta. Asut olivat myös niin hienoja!

Näytöksestä minulle jäi paljon ideoita, joita tulevissa kampauskoulutuksissa tulen hyödyntämään. Esimerkiksi tuo kolmen ranskanletin kampaus on kiinnostava, koska keskimmäinen letti on kohollaan. Tätä voisi käyttää myös pannan muodossa.

Matkaamme mahtui myös katumuodin tarkastelua ja tietenkin shoppailua. Tällä kertaa kiertelimme eri puolilla Lontoota nähden tärkeimmät nähtävyydet ja esimerkiksi kävimme Notting Hillissä ja Brixtonissa. Asustelimme palkitussa yhden tähden hotellissa lähellä Victorian asemaa, josta oli loistavat yhteydet! Henna nimesi hotellimme Le Lääväksi, mutta siistiä oli ja nukuttua sai! :D

 Tanjan ja minun piti päästä testaamaan perinteinen puhelinkoppi!

Thames

Piccadilly Circus

 

China Town ja ruoka oli niin hyvää!

Kaunis Notting Hill

 

Brixton

Brixtonin torilla kävimme Afrokaupassa ja minun piti päästä sovittamaan tätä punaista peruukkia!

Torilla Marja ja Tanja

Tästä alkoi matka kohti kotia...

 

 

 

Syksyisistä Lontoon matkoistamme alkaa muodostua perinne. Toivottavasti taas ensi vuonna lähdemme  haistelemaan muodin uusia tuulia ja virkistäytymään! Voih, näistä reissuista saa voimia! :)